Varoitan, luvassa pitkän pitkä avautuminen.
___
Työllistymistilanne on Suomessa muutenkin tällä hetkellä,
eritoten tietyissä kaupungeissa todella heikko. Tällä seudulla töitä riittäisi
ja en ole varmaan koko elämäni aikana lähettänyt niin montaa työhakemusta kuin
viimevuoden sekä nyt alkuvuoden aikana. ”Juu kiitos ei” –vastauksia tulee,
mutta niitäkään ei aina. Haastattelukutsuja vielä harvemmin. Mulla on kertynyt
työkokemusta 16-vuotiaasta lähtien. Olen
siis työskennellyt 7 vuoden aikana vähintään pari viikkoa joka vuosi.
Alaikäisenähän kyseiset työkokemukset olivat lyhyempiä, mutta 18-vuotiaana
työllistyin jo koko kesäksi. Kokemusta on ties minkälaisista paikoista,
majoitusalalta, kahvilasta, turistioppaan työstä ja totta kai keittiötyöstä.
Hakemuskirjeisiin panostan ja CV:täkin on kehuttu hyväksi/selkeäksi. Silti olen
työtön ja saan kokoajan nähdä enemmän ja enemmän vaivaa työnhakuprosessiin,
koska yksinkertaisesti sanottuna viimeisimmät työpaikat ovat myrkyttäneet
työnsaantimahdollisuuteni.
Kuinka moni uskoo sitä hermostunutta haastateltavana istuvaa nuorta, joka
yrittää kaikin keinoin selittää, että vika ei ole ollut hänessä, kun edelliset
esimiehet ovat puhelimessa vakavalla äänellä esittäneet totuutena jotain aivan
muuta? Niin.
Viimevuonna muuton yhteydessä työllistyin tammikuussa pizzeriaan X. Lisäkseni
töissä oli nuori omistaja, hänen ystävänsä (vuoromestari) sekä hänen
vanhempansa ja kaksi ulkopuolista opiskelijaa. Paikassa ei toiminut oikeastaan
mikään. Kassasysteemi oli todella hankala ja sitä minulle ei edes opetettu
kunnolla. Uuni ja korttipääte reistailivat tuontuosta. Vuoromestarilla oli
ongelmia miehensä ex-vaimon kanssa ja tämä ravasi tuon tuosta takahuoneeseen
(ja sieltä ulos tupakalle) vastaamaan puhelimeen tai soittamaan jollekin. Ja
tämän henkilön kanssahan minä suurimman osan vuoroistani tein. Olin töissä
13.1-23.2. Tuona aikana tein KAHDEKSAN vuoroa, joista suurin osa oli
NELJÄTUNTISIA. 23.2 menin erikseen vapaapäivänäni työpaikalle esimiehen
kutsusta. Ja ihan vain irtisanottavaksi. Työtodistuksesta en hyödy mitään,
sillä siinä lukee ”irtisanottu koeajan perusteella”. Syyksi omistaja ilmoitti,
etten ollut hänen mielestään ”kehittynyt tarpeeksi nopeasti”. Niin, koska
reilun 30 tunnin perusteellahan noin voi sanoa, kun oma opetuskin on ontunut ja
on itse ollut paikalla ehkä kahden vuoroni aikana. Minulle oli vasta kerrottu,
että mm. gluteeniton pohja pitikin lyödä kassasta erikseen jonkin ihme mutkan
kautta, koska siitä otettiin lisähintaa.
Seuraavaksi vietin muutaman kuukauden työttömänä. Huhtikuussa työllistyin ”vuoropäälliköksi”
ravintolaan Y. Painotin haastattelussa, että mulla ei tosiaan ole kokemusta
paljoa ja olisin ollut ihan tyytyväinen esimerkiksi myös avoinna olleeseen
kokin paikkaan. Tehtiin paperit, jossa alunperin sovittiin 4 viikon
harjoitteluajasta, jolloin palkka olisi ollut kahdeksan-yhdeksän euroa ja
harjoittelun jälkeen se nousisi n.kolmeentoista. Kuitenkin kun sain paperit
kouraani harjoitteluaika kestikin sopivasti huhtikuusta heinäkuun puoleen väliin
asti. No, kunhan palkkaa tulisi niin ok. En ollut edes nähnyt vielä koko
keittiötäkään kun menin ensimmäisenä aamuna töihin yksin. En ollut tietoinen a)
mistä mitäkin löytyy tai b) mitä kaikkea pitäisi valmistella c) kuinka paljon
porukkaa ylipäätään kävi lounaalla noin keskimäärin. Pöydällä oli vain lappu,
jossa kerrottiin että lounaana on karjalanpaistia ja mistä löytäisin lihat.
Jahas.
Parin tunnin sisään paikalle kuitenkin ilmaantui niin keittiöapulainen kuin
keittiöpäällikkökin (joka tosin suunnisti toimistoonsa, jossa oikeastaan koko
työssäoloaikani viettikin). Toukokuunpuolella keittiöpäällikön käytös muuttui
radikaalisti. Jos tekemistä ei ollut ja tutkailimme hetkenkään työkaverin kanssa
seuraavan päivän lounasta ja mietimme esivalmistelumahdollisuuksia saimme
huomautuksen, että voi tehdä muutakin kuin seisoskella!
Ensimmäisen iltavuoroni kohdalla esimies oli tilannut alakerran kylmiöön
KOLMESATAA KILOA kanaa, koska sitä kuulemma menee ihan hirveästi kesänaikana ja
niitä on hyvä paistella valmiiksi jätesäkkeihin pakkaseen! Seuraavana päivänä
olisi ollut tentti, mutta lupauduin tulemaan päiväksi ihan vaan paistamaan kanaa,
koska kylmiössä oli vielä edellisestäkin kuormasta aivan tajuton määrä
broilerin fileitä jäljellä.
Palataan kuitenkin vielä siihen iltavuoroon. Samana iltana töissä olleella
tarjoilijalla oli mukana kaksi alle kouluikäistä muksuaan, jotka hengasivat
päivän KEITTIÖSSÄ UUNIN VIERESSÄ. Ja ravasivat ulos ja sisään samoilla kengillä
kokoajan. Hygieenistä. Ko. tarjoilija jäi illaksi kanssani töihin. Itse olin
keittiön tiskit hoitanut ja pessyt lattiat sekä tasot ym. Kysyin, onko ok, jos
lähden kotiin. Salihenkilö vastasi myöntävästi ja jäi vielä tiskaamaan salin
tiskejä (sekä puhdistamaan tiskionetta).
Seuraavana aamuna sain viestin esimieheltä, että mitä on käynyt kun keittiö on
kuin myrskyn jäljiltä!
Täh? Töissä minua vastaan tuli vihainen esimies, joka väitti, että en ollut
pessyt tasoja tai lattioita ollenkaan ja tiskit on vielä nurkassa ja tiskikone
pesemättä! ”Aamulla tuli kärpäset vastaan ku tulin tänne!!”
Kärpäsethän ei pääse sisään ovista ja ikkunoista, jotka oli aina koko
aukioloajan auki?
Joo, lattialla oli mustia kengän jälkiä ja tiskikone tosiaan pesemättä ja
tiskit nurkassa. Mutta lattian olin kyllä pessyt ennen omaa lähtöäni, että
niin, kenenköhän olivat kengänjäljet.....
Tiskone ei vastuulleni kuulu ja siitä huomautettuani pomo vain mutisi jotain vastaukseksi.
Tiskit olivat nurkassa, sen myönnän, mutta siellä ne olivat kuivumassa olleet
joka aamu jonkun muunkin jäljiltä.
Esimies oli myös hirveän tarkka siitä, että MITÄÄN ei heitetty pois ja haukkui
suomalaiset kokit (vuoden meksikossa asuminen tekikin hänestä niin
ulkomaalaisen). Miltä kuulostaa se, että kanojen paistorasvasta keittettiin
kanaliemi, jota säilytettiin kaapissa viikkoja ja keiteltiin aina uudestaan?
Broiskunpalasia ei tarvinnut rasvasta ronkkia pois, vaan ne olivat osa lientä!
Kuulemma säilyy ihan hyvin kun keitellään lisää!
Samoin tuo kanojen lounaspöytään meno: Esipaisto parillalla --> uuuniin -->
jäähdytys pöydällä pakissa (koska jäähdytyskaappiin mahtui vain yksi syvä GN1)
--> jätesäkkiin pakkaseen
-> sulatus -->
aamulla uuuniin ->
lounaspöytään ->
jämien jäähdytys pöydällä ->
kylmiöön ->
uuniin ->
pöytään ?
Päivä ennen triplapalkkaista pyhäpäivää esimies ilmoitti irtisanovansa mut. Ei
mitään syytä, mutta huusi kyllä vielä perään, että kai merkkasin listaan
olleeni sinäkin aamuna myöhässä! Olin myöhästynyt KERRAN 5 minuuttia, kun taas
hän itse oli 1,5h myöhässä haastattelustani ja sinäkin aamuna tuli keittiöön
8.20. Kahdeksalta itse saapuessani paikalla ei ollut KETÄÄN MISSÄÄN.
Olin joka päivä väh.vartin ylitöissä, mutta palkkaa sain 150euroa vähemmän kuin
piti....
Ja tämä viimeisin kokemus se vasta mahtava olikin. Pizzeria Ö, marraskuu.
Omistaja ja työntekijät ulkomaalaisia. Omistaja itse teki vain paperihommia ja
esimiehen virkaa toimitti toinen henkilö, lisäksi töissä oli yksi kokoaikainen
henkilö ja toinen vasta aloittanut nuorempi poika, joka teki vain
viikonloppuja. Töissä oli tosi mukava olla ja ennen joulua mulle luvattiin, että
vuoden vaihteen jälkeen nostettaisiin palkkaakin. Vuorojakin tulisi lisää,
koska pärjään hyvin yksin ja tämä nuorempi sälli jätettäisiin hetkeksi pois.
Ennen uutta vuotta menin töihin. Aamulla vatsaa väänsi, mutta olo ei ollut sen
kummoisempi. Tarkennettakoon tässä kohtaa, että mulla oli menkat päällä ja olin
muutenkin pienestä asti kärsinyt satunnaisista mahakivuista, joista ei ollut
sen kummempaa haittaa. Menin töihin, omistaja oli ollut avaamassa ovet ja oli vielä
paikalla odottamassa saapumistani.
Laskin kassan, josta puuttui edellisen illan jäljiltä 70 euroa. Laskin
uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Edelleen ko. summa puuttui. Sanoin tästä
omistajalle, joka soitti esimiehelle. En tiedä, mitä he puhuivat, koska
keskustelivat omalla äidinkielellään.
Ehdin olla töissä tunnin, ottaa vastaan ensimmäisen
tilausken kun mahaa väänsi tosissaan, tuli huono olo ja hädin tuskin ehdin
kassalta vessaan asti. Kuulin kun asiakkaita tuli lisää, omistaja tuli
huutelemaan vessan oven taakse. Totesin olevani sen verta heikossa hapessa,
että en kyllä pystyisi 10-tuntiseen työpäivään, kun jäisin vielä paikalle
yksin. En aikonut ottaa vastuuta asiakkaiden sairastumisesta, kun en itsekään
tiennyt, mistä tämä äkkinäinen pahoinvointi johtui. Omistaja soitti toiselle
työntekijälle, ei saanut tätä kiinni. Sitten esimiehelle, joka ei myöskään
päässyt tulemaan, mutta antoi minulle luvan lähteä. Tai näin ainakin omistaja
minulle ”tulkkasi” puhelun jälkeen.
Seuraava vuoro oli vasta 5 päivän päästä ja päivää ennen sitä sain aamulla
tekstarin, että vuoroni on poistettu listalta, työvaatteet palautettava
viimeistään x.päivään mennessä ja palkka maksettaisiin viimeistään y.päivänä.
OOOKEI? Eniten tuota viestiä seuraavaa olotilaa kuvasi hämmennys. Miksi?
Mullehan oli juuri luvattu palkannousua ja se yksi poissaolokin tuntui olevan
ok.... Syytettiinkö mua nyt niiden rahojen kähveltämisestä?
Googlasin kaikki mahdolliset TESit ja muut, että voisin perustella kantani kun
seuraavana päivänä menin työpaikalle. Tekstiviesti-irtisanominen on laiton.
Kuin myös sairaspoissaolon perusteella irtisanominen sekä se, että mua
todisteitta syytettäisiin rahojen katoamisesta.
”Mä en pidä kikkailusta”
Seisoin ihan kysymysmerkkinä esimiehen edessä. Hän perusteli siis irtisanomisen
sillä, että olin ollut sen yhden päivän pois ja TAHALLANI TULLUT TÖIHIN vaikka
TIESIN olevani kipeä. No en todellakaan, mitä mä olisin siitä hyötynyt?
Yritin selittää tilannetta, mutta ”TURHA SELITTÄÄ MITÄÄN”, koska hän tietää,
koska hänellä on ennenkin ollut tällaisia tapauksia ja kyllä tulisi toistumaan
jne. Huoh. Pyysin työtodistusta ja kirjallista lappua irtisanomisesta.
Kuulemma näitäkään ei ollut pakko antaa, koska koeaika oli vielä päällä.
Vetosin lukeneeni TESiä viimeksi samaisena aamuna.
”Turha väitellä. Mä tiedän nää asiat”
Sanoin rauhallisella äänellä varmistavani asian vielä liitolta. Tässä vaiheessa
esimies hurjistui.
”KYLLÄ MULTA LAKIMIEHIÄ LÖYTYY!!”
Mmmitä? Niin että hänen ei ollut pakko antaa mulle pyytämiäni todistuksia,
mutta mun olisi vielä irtisanomisen jälkeen pitänyt lähettää hänelle
lääkärintodistus, vaikka nimenomaan olin häneltä saanut luvan olla sen yhden
päivän pois?
Palkka tuli 4 päivää myöhässä, mutta työtodistusta en ole saanut vieläkään.
Eipä näillä työsuhteilla paljoa haastatteluissa kehuskella. Mutta jos jätän ne
CV:stä pois, on siellä mukava vuoden aukko, joka ei ole yhtään sen parempi.
Työsuhteen päättymisistä on turha keksiä muuta versiota, sillä jossain
vaiheessa päivämäärät kuitenkin tulee puheeksi tai joku soittaa jollekin
edellisistä esimiehistä.
Mitäpä tässä. Nuo edelliset paikat ovat tuhonneet työnsaantimahdollisuuteni ja oikeastaan
kiinnostukseni koko alaa kohtaan. Vaan on sitä jotain oppinutkin. Ikinä en mene
enää töihin ilman koevuoroa ja sopimukset lähtee liitolle tarkistettaviksi.
Tähän voisi vielä lisätä, että nollasopimuksiinkaan en kyllä enää suostu. Kaksi
sellaista ollu viime elokuusta olemassa ja vuoroja lupailtiin, mutta kas
kummaa, yhtäkään en ole saanut.
Nollasopimukset ovat ravintola- alan syöpä.
Katkeriin tunnelmiin,
Annie